Päivänsäteitä ja sateita

Pieni tyttö onnellinen,
kulkee sateessa tanssien,
kohti elämää.

Päivänsäteitä silmissään,
sateen painamat hymykuopat poskillaan.

Hopealangalla kutoo tilkkitäkkiä,
joka on koottu elämän iloista,
kauniista sanoista, kiitoksista, kiltteydestä.

Täkin alle haluaisi peitellä jokaisen,
elämän sateilta suojaan,
ohjata kutomaan omankin,
vierellä kulkien, kuiskaten hiljaa;

Kiitos, että annat hymysi säteiden loistaa ympärilläsi,
se saa muutkin huomaamaan, nauttimaan sateesta…
Sillä sateellakin, tiedäthän,
voit itse olla oma Päivänsäteesi

liikunta

Mieleni minun tekevi, aivoni ajattelevi lähteäni laulamahan, saa’ani sanelemahan, sukuvirttä suoltamahan, lajivirttä laulamahan. Sanat suussani sulavat, puhe’et putoelevat, kielelleni kerkiävät, hampahilleni hajoovat.

Veli kulta, veikkoseni, kaunis kasvinkumppalini! Lähe nyt kanssa laulamahan, saa kera sanelemahan yhtehen yhyttyämme, kahta’alta käytyämme! Harvoin yhtehen yhymme, saamme toinen toisihimme näillä raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla.